Jäsenkirje 5/2007-2008

F. E. Sillanpään Seura ry. perustettu 1975; seuran kotipaikka on Hämeenkyrö. Seuraan kuuluu eri puolilta Suomea lähes kolmesataa jäsentä, joista kolmannes Hämeenkyröstä ja toiseksi suurin jäsenistö Helsingin-seudulta.

Johtokunta 2009
Jussi Niinenmaa puheenjohtaja
s-posti jussi.niinenmaa(at)pp.inet.fi
os. Tanolantie 203/15, 39200 Kyröskoski,
puh. 040 732 2996
Johanna Helminen sihteeri
s-posti johanna.m.helminen(at)gmail.com
os. Mustanlahdenkatu 20 B 149, 33210 Tampere
puh. 050  355 9536
Panu Rajala varapuheenjohtaja
Maija Kangaslahti
Aamu Nyström
Silja Sillanpää
Jouko Hannu
Maria Härkki-Santala
Raija Westergård

Seuran e-mail: info@fes-seura.fi.

Seura on kirjailijanimikoiden jäsen, lisätietoa: http://nimikot.nettisivut.fi.

Seuran tarkoitus
F. E. Sillanpään Seuran toiminnan tarkoituksena on tukea ja edistää F. E. Sillanpään henkilöstä ja tuotannosta nousevaa tieteellistä ja taiteellista toimintaa, virittää ja ylläpitää kiinnostusta seuran nimikkokirjailijaa ja hänen tuotantoaan kohtaan sekä harjoittaa kulttuuritoimintaa Hämeenkyrössä ja laajemmaltikin. Kulttuurimaiseman vaaliminen ja luonnonsuojelun kysymykset kuuluvat niin ikään seuran toiminnan piiriin.

Seuran omistama kiinteistö
Heti perustamisensa jälkeen F. E. Sillanpään seura hankki omistukseensa ja museoi F. E. Sillanpään nuoruudenkodin Töllinmäen Hämeenkyrön Heinijärvellä. Töllinmäki avattiin yleisölle 1978. Töllinmäki on F. E. Sillanpään kirjallisen uran lähtöpiste: siellä hän kirjoitti muun muassa esikoisteoksensa Elämä ja aurinko (1916). Seura pitää Töllinmäkeä kesäisin avoinna yleisölle - Töllinmäki on osa Hämeenkyrön kunnan kesäistä matkailutarjontaa.

Nobel-mitali
F. E. Sillanpään alkuperäinen Nobel-mitali on seuran omistuksessa.

Jäsenmaksut ja jäseneksi liittyminen
F. E. Sillanpään seuran jäsenmaksut ovat seuraavat: vuosijäsenmaksu 20 € ja ainaisjäsenmaksu 200 €. Seuran jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun seuran tilille 155330-6100534 ja ottamalla yhteyden seuran sihteeriin Johanna Helmiseen.

Toiminta
Seura järjestää monimuotoisia kirjallisia ja kulttuuritilaisuuksia jäsenkunnalleen ja myös laajemmalle yleisölle. Esimerkiksi Hämeenkyrön kirjaston Kirjakahvilassa seura järjestää yhdessä Hämeenkyrön kirjaston ja kunnan sivistyspalvelujen kanssa kirjailijatapaamisia 3 - 4 kertaa vuodessa. Kirjalliset seminaarit ovat niin ikään olleet osana seuran kulttuuritoimintaa. Helsingin seudun jäsenille seura järjestää kirjallisia iltoja pari kertaa toimintavuoden aikana. Myös kulttuurimatkat ovat kuuluneet kiinteästi seuran vakiintuneeseen toimintaa. Töllinmäen pihapiirissä järjestetään kesällä ohjelmallinen Kesäpäivä Töllinmäessä -iltapäivä. Seura tarjoaa vuosittain suositut joulukahvit.

Toiminta Myllykolun Kesäteatterissa Hämeenkyrössä F. E. Sillanpään lapsuudenkodin maisemassa (os. Nobeltie 80, 39100 Hämeenkyrö)  on ollut kiinteä osa seuran toimintaa sen perustamisesta alkaen: seura on osallistunut Myllykolun Kesäteatterin ohjelmiston suunnitteluun ja toteutukseen sekä yksin että yhdessä muiden hämeenkyröläisyhteisöjen kanssa. Myllykolun Kesäteatterissa esitetyt näytelmät ovat enimmiltään olleet F. E. Sillanpään teosten dramatisointeja tai hänen elämästään kertovia näytelmiä, kirjoittajana ja sovittajana Sillanpää-tutkija fil. tri Panu Rajala. Myllykolun Kesäteatterin 30-vuotiskesäksi 2002 Myllykolun näyttämölle valmistui Panu Rajalan dramatisoimama ja ohjaamana F. E. Sillanpään pääteos Hurskas kurjuus; toisen esityskautensa Hurskas kurjuus sai kesällä 2003 F. E. Sillanpään Seuran tuottamana. Kesällä 2003 seura toi Myllykolun Kesäteatterin näyttämölle myös dramatisoinnin Sillanpään pienoisromaanista Hiltu ja Ragnar (sovitus Panu Rajala, ohjaus Eeva Kähtävä).

Myllykolun Kesäteatteri sijaitsee Hämeenkyrön Kierikkalassa Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään synnyinkodin Myllykolun pihapiirissä. Myllykolun tölli, jokiuoma, peltotilkut, taustana kuusikkoa - siinä kesäteatterin luonnon luomat puitteet.

Myllykolun Kesäteatteri on perustettu 1972. Teatterialueen omistaa Hämeenkyrön kunta; keäteatterin näytelmien toteuttajina on ollut joukko hämeenkyröläisiä yhteisöjä. Viime vuosina ohjelmistosta ovat vastanneet vuorokesin lähinnä F. E. Sillanpään Seura ja Hämeenkyrön Näytelmäseura. F. E. Sillanpään seuran yksin tai muiden yhteisöjen kanssa tuottamat näytelmät ovat noutaneet aihepiirinsä F. E. Sillanpään elämästä ja tuotannosta.

Myllykolun Kesäteatterin näytelmät 1972 - 2003
1972 Panu Rajala: Myllykolun Eemeli, ohj. Klaara Näre-Keskinen
1973 Panu Rajala: Myllykolun Eemeli, ohj, Jorma Mikkonen ja Panu Rajala
1975 Panu Rajala: Töllinmäen tohtori, ohj. Jorma Mikkonen ja Panu Rajala
1976 Panu Rajala: Töllinmäen tohtori, ohj, Jorma Mikkonen ja Panu Rajala
1977 Panu Rajala: Töllinmäen tohtori, ohj. Jorma Mikkonen ja Panu Rajala
1978 Panu Rajala: Myllykolun Eemeli, ohj. Jorma Mikkonen
Panu Rajala: Töllinmäen tohtori, ohj. Jorma Mikkonen
1979 Panu Rajala: Myllykolun Eemeli, ohj. Jorma Mikkonen
1980 Panu Rajala: Myllykolun Eemeli, ohj. Jorma Mikkonen
F. E. Sillanpää: Juhannusvieraat, sov. ja ohj. Panu Rajala
1981 F. E. Sillanpää: Juhannusvieraat, sov. ja ohj. Panu Rajala
1985 Panu Rajala: Saavutus, ohj. Matti Poskiparta
1986 Panu Rajala: Saavutus, ohj. Matti Poskiparta
1987 Panu Rajala: Taistelu Hirvelän torpasta, ohj. Jorma Mikkonen
1988 Panu Rajala: Myllykolun Eemeli, ohj. Eila Perkiömäki
F. E. Sillanpää: Silja - viimeinen vihanta, sov. Panu Rajala, ohj. Jorma Mikkonen ja Tapio Parkkinen
1989 F. E. Sillanpää: Silja - viimeinen vihanta, sov. Panu Rajala, ohj. Jorma Mikkonen ja Tapio Parkkinen
1990 Panu Rajala: Sarvipäiden paratiisi, ohj. Tapio Parkkinen
1991 U. W. Walakorpi: Huhtikuun yö, sov. ja ohj. Maire Martikainen
1992 F. E. Sillanpää: Elämä ja aurinko, sov. ja ohj. Panu Rajala
1993 Johannes Linnankoski: Tulipunakukka, sov. ja ohj. Erkki Aura
1994 Panu Rajala: Sirppi ja vasara, sov, ja ohj. Erkki Aura
1995 F. E. Sillanpää: Miehen tie, sov. Panu Rajala, ohj. Ossi Räikkä
1996 Santeri Alkio: Puukkojunkkarit, ohj. Ossi Räikkä
1997 F. E. Sillanpää, Ihmiset suviyössä, sov. Panu Rajala, ohj. Ossi Räikkä
1998 F. E. Sillanpää: Ihmiset suviyössä, sov. Panu Rajala, ohj. Ossi Räikkä
Jukka Parkkinen: Korppi ja kumppanit, ohj. Silja Sillanpää ja Alma Rajala
1999 Maiju Lassila: Nuori mylläri, ohj. Timo Ojala
2000 Panu Rajala: Töllinmäen tohtori, ohj. Tapio Parkkinen
2001 Bertol Brecht - Hella Wuolijoki: Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti, sov. ja ohj. Timo Ojala
2002 F. E. Sillanpää, Hurskas kurjuus, sov. ja ohj. Panu Rajala
2003 F. E. Sillanpää, Hiltu ja Ragnar, sov. Panu Rajala, ohj. Eeva Kähtävä
F. E. Sillanpää, Hurskas kurjuus, sov. ja ohj. Panu Rajala

Nobel-palkinto 1939   Kirjailija  Nähtävyydet   Ajankohtaista   Pääsivulle